Pankkitoimintaa vuodesta 1887


Kuvassa Parkanon konttori tammikuussa 2015 kuvattuna.

Pankki toimeliaisuuden ja ansiohalun herättämiseksi

Parkanon Säästöpankin perustaminen oli ensimmäisen kerran esillä kuntakokouksessa vuonna 1874 - syystä että kuvernööri oli lähettänyt lääninsä kuntiin asiaa koskevan kirjeen. Silloin säästöpankkia ei vielä perustettu.

Parkanossa asia sai hautua kymmenkunta vuotta ennen kuin säästöpankin perustaminen otettiin kuntakokouksen käsiteltäväksi uudelleen. Perustaminen tapahtui kuntakokouksessa 28.12.1883. Pankin nimeksi tuli Parkanon kunnan Säästöpankki, jossa sana "kunnan" viittaa siihen, että pankin perusti nimenomaan kunta. Kunnan roolista huolimatta myös eräät yksityiset tekivät pienen lahjoituksen pankin kantarahastoon. Säästöpankin sääntöjen mukaan pankin päätarkoitus oli toimeliaisuuden ja ansiohalun herättäminen seurakuntalaisissa.

Parkanon Säästöpankki oli perustamisjärjestyksessä 131. säästöpankki. Tämän jälkeen perustettiin vielä noin 350 säästöpankkia.

Kihniö erosi omaksi kunnaksi Parkanosta vuonna 1920. Kunnan perustaminen nosti esille myös oman säästöpankin perustamisen paikkakunnalle. Konttorin perustaminen Kihniöön oli Parkanon Säästöpankissa esillä ensimmäisen kerran vuonna 1925. Asian esille ottamista oli lykännyt kaksi asiaa: Toisaalta kihniöläisten pyrkimykset perustaa oma säästöpankki ja toisaalta se tosiasia, että säästöpankeilla ei ollut kokemuksia sivukonttoreista. Selkeät sivukonttoreita koskevat säädökset saatiin vasta vuonna 1932. Pykälien selkiydyttyä oltiinkin keskellä pula-aikaa, mikä siirsi edelleen konttorin perustamista.  Kihniön konttori aloitti toimintansa vuonna 1938.

Parkanoon ja Kihniöön perustettavien kylien konttoreiden perustaminenkin oli esillä. Tämä hanke päätettiin toteuttaa ostamalla pankkiauto liikkuvana sivukonttorina vuonna 1954. Autokonttorin toiminta päättyi vuonna 1975.

90-luvun laman lasku

Rahamarkkinoiden säätelyn purkaminen tapahtui 1980-luvun kuluessa. Säästöpankkien ja niiden asiakkaiden kannalta merkittävimmät muutokset olivat lainakorkojen säätelystä luopuminen, talletusten korkosopimuksen päättyminen ja valuuttaluottojen vapauttaminen. Nämä loivat edellytykset sille, että pankit pystyivät myymään lainaa niin paljon kuin luottomarkkinat veti. Sen pankit rahoittivat ns ostamalla rahaa.

Vaikka markkinat vapautettiin jo 1980-luvulla, pankkilainsäädäntö muutettiin vapaita markkinoita vastaavaksi vasta 1990 luvun alussa. Osittain tästä johtuu, että kannattavuus ja vakavaraisuus eivät saaneet sille kuuluvaa arvoa vasta kuin 90-luvun pankkikriisin myötä. Pankkielämä kävi kuumana ja syntyi kasinotalous.

Kiitos ei

Vuonna 1990 säästöpankkiryhmässä tuli paineita rakennekehitykselle. Säästöpankkien tuli tehdä fuusiopäätös vuoden loppuun mennessä. Parkanon Säästöpankki ei lähtenyt fuusiohoukutuksiin mukaan. Pankilla oli ollut kolme taloudellisesti hyvää vuotta, joiden ansiosta kannattavuus ja vakavaraisuus olivat vahvistuneet oleellisesti. Eikä näkyvissäkään ollut sellaisia luottoriskejä, jotka voisivat vaarantaa pankin toiminnan.

Samalla pankki teki toisen merkittävän päätöksen. Se päätti, että ei osallistu meneillään olleeseen SKOP:in pelastamiseen liittyvään osakepääoman korotukseen. Se kaikki olikin kotiin päin siinä vaiheessa, kun SKOP-osakkeet piti muutaman vuoden kuluttua nollata.

SKOP joutui Suomen Pankin huostaan syyskuussa 1991. Tähän liittyen säästöpankkikeskuksessa valmisteltiin suunnitelma Suomen Säästöpankin muodostamisesta. Parkanon Säästöpankki ei ollut valmis hyväksymään myöskään Suomen Säästöpankkiin fuusioitumista. Tukea päätökseen antoi tieto siitä, että Suomen Säästöpankin ulkopuolelle oli jäämässä nelisenkymmentä muutakin säästöpankkia.

Liiketoiminta laajenee

Suomen Säästöpankin vuonna 1993 tapahtunut pilkkominen kilpailijoille avasi Parkanon Säästöpankille kasvumahdollisuuden luontevalla tavalla. Naapurikunnista säästöpankin toiminta loppui kaikista muista paitsi Ikaalisista.

Parkanon Säästöpankki avasi vuonna 1994 konttorin Kankaanpäähän. Sen jälkeen on perustettiin konttoreita Kauhajoelle, Jalasjärvelle, Kurikkaan, Karviaan ja Tampereelle.

2000-luvulle tultaessa oltiin jälleen suuren muutoksen edessä. Internetin käyttö lisääntyi ja asiakkaiden oli mahdollista hoitaa päivittäispalvelujaan itse. Hyvin monet pankkiasiat, jotka ennen vaativat käynnin konttorissa, voitiin hoitaa verkkopankin kautta.

Pankkimme näki tärkeäksi henkilökohtaisen palvelun ja konttoripalvelujen pysymisen paikkakunnilla.

Vuoden 2012 syksyllä käynnistyi säästöpankkiryhmässä suunnitelmat osuuskuntamuotoisesta säästöpankkien yhteenliittymästä. Taustalla olivat eurooppalaisten pankkien kiristyvät vakavaraisuus- ja maksuvalmius-säännökset. Yhteenliittymällä oli tarkoitus hakea yhteistä puskuria vastaamaan kiristyviin säännöksiin. Yhteenliittymässä säästöpankit sitoutuisivat yhteisvastuullisesti vastaamaan toistensa sitoumuksista.

Parkanon Säästöpankin isännät tekivät 1.11.2012 yksimielisen päätöksen Parkanon Säästöpankin ja Oma Säästöpankki Oy:n välisestä liiketoiminnan luovutuksesta. Luovutus rekisteröitiin 30.4.2013. Pankkien tietokannat ajettiin yhteen 4.5.2013.

Samalla kun Parkanon Säästöpankin liiketoiminta luovutettiin Oma Säästöpankki Oy:lle, Parkanon Säästöpankki muutettiin säästöpankkilain 92 §:n mukaisesti säätiöksi. Parkanon Säästöpankkisäätiö omistaa 68.000 kappaletta Oma Säästöpankki Oy:n osaketta.

Oma Säästöpankki Oy jää säästöpankkien yhteenliittymän ulkopuolelle

Oma Säästöpankki Oy vahvana ja vakavaraisena pankkina ei ollut valmis lähtemään mukaan yhteenliittymään, jossa säästöpankit sitoutuisivat yhteisvastuullisesti vastaamaan toistensa sitoumuksista, vaan halusi jatkaa itsenäisenä, alueellisena pankkina, jossa päätöksenteko pysyy omalla alueella.

Suomen suurin säästöpankki

Marraskuussa 2013 uutisoitiin Suomen suurimman säästöpankin, Oma Säästöpankki Oy:n syntymisestä, pankin tase noin 1,6 miljardia euroa. Oma Säästöpankki Oy osakkaina ovat Etelä-Karjalan, Hauhon, Kuortaneen, Parkanon, Rengon, Töysän ja Suodenniemen säästöpankkisäätiöt. Lisäksi mukaan on tulossa Joroisten Osuuspankki.

Oma Säästöpankki panostaa vahvasti pankkikonttoreiden kehittämiseen. Konttoreilla on itsenäinen toimintatapa, laajat valtuudet ja kyky reagoida nopeasti asiakkaiden ja elinkeinoelämän tarpeisiin. Keskeisenä ajatuksena on palvella asiakkaita henkilökohtaisesti, olla lähellä ja läsnä.

Oma Säästöpankki Oy:n kotipaikka on Seinäjoki ja pääkonttori on Lappeenrannassa.